Tervetuloa Ruskon Pallo - 67 pesäpallojaoston sivuille. Täältä sivuilta löydät kaiken tiedon jaostosta. Jos kuitenkin jäi kysyttävää niin yhteystiedot löytyy joukkueiden sivujen alta.

Pesäpallo 100 vuotta

Vuosi 2022 on pesäpallon juhlavuosi, sillä kansallispelimme juhlii jopa 100. syntymäpäiväänsä. 

Tämä vuosi aloitetaan muistelemalla Ruskon pesäpallon kehittymista aivan alusta tähän päivään Ismo Söderlingin kirjoituksella, jonka voit lukea alempaa. 

Rauhallista ja ennenkaikkea liikkunallista pesisvuotta kaikille!

T: Eeva, valmentaja, pj

Ismo Söderling

Ruskolainen pesis on säilynyt vahvana


Ruskolla pesäpalloharrastus virisi vuonna 1987, jolloin tämän kirjoittaja ja  ystävänsä Seppo Honkakangas päättivät kutsua kavereitaan lyömään palloa Ruskon alakoulun hiekkakentälle.  Lähes joka harjoitukseen tuli mukaan uusi harrastaja paljon pesäpalloa kokeneen räpylänsä kera. Mailoista ja palloista oli alituinen pula, mutta onneksi kunnan vapaa-ajan lautakunta tuki kiitettävästi pelivälineiden hankintaa.

Harrastajapiirin kasvaessa päätettiin vuonna 1989 aloittaa säännölliset  harjoitukset. Samana kesänä pidettiin Ruskon ensimmäinen pesiskoulu, johon tuli 67 lasta. Horjuvia ensiaskelluksia helpotti se, että alusta lähtien kunnan ohella Varsinais-Suomen pesispiiri ja erityisesti sen toiminnanjohtaja Satu Mikola tukivat ruskolaisia toiminnan käynnistämisessä. Samoin naapurikuntien pesisseurojen vetäjät ottivat ruskolaiset harrastajat avosylin vastaan. Tässä suhteessa Liedossa pesistä pyörittäneen Matti Metsistön panos oli erittäin tärkeä. Pelasimme yhteisiä haaste- ja harjoitusotteluita, joiden yhteydessä Matti isällisesti koulutti ruskolaisia pelaajia, pelinjohtajia ja tuomareita. Tärkeäksi osoittautui myös paikallislehti Turun Tienoon panos: jo alusta asti lehti on ansiokkaasti julkaissut pesisuutisia, joiden avulla tietoa on saatu leviämään. Alkuvuosina opeteltiin uudestaan pesiksen perusteet – samalla juurrutettiin peliä kouluihin ja yleensäkin uusien harrastajien pariin.

Ruskon Pallo -67:n pesäpallojaosto perustettiin virallisesti 26.11.1989. Pesisjaosto piti tiukasti kiinni muutamista perusasioista lajin juurruttamiseksi kuntaan:

 Alusta lähtien päätettiin osallistua mahdollisimman aktiivisesti piirin ja liiton  leiri- ja koulutustoimintaan. Jaosto lähetti jo vuonna 1990 Loimaan valtakunnalliselle pesisleirille parikymmentä  junnua saamaan oppia aktiivisen pelaamisen kautta. Leiri olikin hyödyllinen, ja sen kautta moni pesisnuoremme sai pysyvän kipinän lajiin. Myös Varsinais-Suomen pesispiiri oli huomannut ruskolaisten innostuksen.  Kesän päätyttyä seuran junnuista Jami Helmiö hyväksyttiin syksyn pesisleirille Rodokselle. Seuraavina vuosina näille viikon kestäville ulkomaisille leireille osallistuivat myös juniorimme Tanja Saukko ja Heidi Tuomi.


Sarjatoiminnan kehittämisen ohella päätettiin pelata haasteotteluja eri kyläsarjoissa. Tätä kautta tulivatkin tutuiksi mm. Laitilan, Nousiaisten, Mynämäen ja Paimion pesisaktiivit. Myös pesispiirin lady-pesistoimintaa viriteltiin tuolloin. Päätettiin laittaa omia joukkueita mahdollisimman nopeasti eri sarjoihin.

1990-luvulta alkaen miesten ja naisten joukkueita onkin  pelannut piiri- ja maakuntasarjassa. Junnujoukkueet  aloittivat myös piirin eri sarjoissa, ja saavuttivat  heti alusta alkaen mitalisijoja. Ruskolaisten tuolloista menestystä siivitti sekin, että varsinkin aikuisten joukkueisiin saatiin pelaajia Turun yliopiston opiskelijoista.  Naisten kohdalla tuulta purjeisiin vuorostaan toi se, että Nousiaisten pesiksen hiipuessa aktiivisia harrastajia  siirtyi Ruskon naisten joukkueeseen. Ruskolaisten menestys huomattiin jo laajemminkin, ja pelaajavirta kasvoi  välillä rapsakasti Turku-Pesiksen suuntaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä taitojen kehittyessä suuret seurat tarjoavat hyvän kehittymisväylän osaavalle pelaajalle. Ajan myötä alkujaan ruskolaisista  junnuista muutama ylsi mestaruussarjaan tai sen porteille.

Vuosituhannen loppu oli pesäpalloilun kannalta murheellinen. Vuonna 1999 julkitullut pesäpallon ns. sopupelijupakka iski rankasti myös Ruskolle. Vaikka kyse oli valtakunnallisesta pesismokasta suurseurojen pelatessa sopupelejä, heijastui lajin lama myös ruohonjuuritasolle. Niinpä 2000-luvun alku oli ruskolaisen kilpatoiminnan hiipumisen ja uuden nousun odottamisen aikaa.  Uusi nousu  alkoi siintää taivaanrannalla jo vuonna 2004, jolloin tehtiin pesiskoulun osallistujaennätys. Tuolloin mukana oli 120 lasta – tulos on mainio 4 000 asukkaan kunnalle. Pesiskoulut ovat olleet myös tärkeitä koulutuspaikkoja omille D- ja C-junnuille, jotka toimivat vanhempien vetäjien apuna eri osallistujaryhmissä.

Ruskon Pallo -67:n pesistoiminta on jatkunut koko 2000-luvun nousujohtoisena. Pesisjaoston viimeisimpinä puheenjohtajina toimineet Jaakko Söderström, Heta Söderström ja Eeva Huovinen ovat tuloksellisesti panostaneet joukkueiden rakentamisen ohella myös pelaamismahdollisuuksien  kehittämiseen. Ruskon kunta on tullut tässä suhteessa seuraa edelleen hyvin vastaan. Elokuussa 2019 vihittiin uusi tekonurmikenttä, jonka myötä pelaamismahdollisuudet nousivat aivan uudelle tasolle. Ensi kesänä (2022) kentälle saadaan iso sähköinen tulostaulu, joka parantaa ratkaisevasti pelien seuraamista. Tavoitteena on saada myös toimivat pukukopit.

Suurena koitoksena vuonna 2021 oli C-junnujen Suomen Itä – Länsi –turnaus. Erinomaisesti järjestetyssä tapahtumassa omat juniorit Santeri Lindén ja Aaro Kantonen kuuluivat joukkueensa parhaimmistoon.

Tulevaisuus vaikuttaa hyvältä. Sekä tyttöjen että poikien joukkueet pelaavat vuonna 2022 Paimion kanssa perustettavissa yhteisjoukkueissa. Paimio-yhteistyön pitkät perinteet saavat siis jatkoa. B-poikien suomensarjan joukkue on tarkoitus perustaa yhdessä Humppilan kanssa. Vuonna 2022 sekä Ruskon miehet että naiset pelaavat maakuntasarjaa omilla joukkueillaan.

Ruskon pesäpallotarina jatkuu siis menestyksellisenä. Kehityksen takana on paitsi omien aktiivien pyyteetön työ, myös pesäpallopiirin, kunnan ja naapuriseurojen tuki. Pesäpallo on monien palloilulajien puristuksessa, sillä jalkapallo ja jääkiekko vahvoina lajeina vetävät paljon harrastajia puoleensa. Jotta kansallispelimme säilyy Suomessa ja Ruskolla, se edellyttää ennakkoluulottomia pelillisiä innovaatioita normaalin sarjatoiminnan ohella (mm. sekajoukkueita, harrastesarjoja, vapaamuotoisia turnauksia), seurojen välistä yhteistyötä ja kuntien myötämielistä suhtautumista lajiin. Ruskolla tämä asia on oivallettu - kansallispelillämme on hyvä tulevaisuus kunnassamme.